Cour de Lion

Visconti von Lark

12/17 KTK-I
19 + 23 + 19 + 19 = 80p
03/18 VIR MVA Ch
PVNK:n myöntämä arvonimi
02/18 VSN Champion
VSN:n myöntämä arvonimi
08/19 KRJ-I
10 + 40 + 22 + 20 + 15 = 107p
VH17-013-0152
oldenburg, ori, 171cm, musta (Ee/aa)
syntynyt 08.08.2017 (8v: 08.02.2018)
kasvattanut Alondra, omistaa leah (VRL-11523)
koulupainotus (Grand Prix)

Visconti on maailmanluokan hankinta, oikea kultahippu, jota Uljas Musta -tittelillä etsittiin (ja löydettiin !). Kahdesta kiltteyden ja herkkyyden ilmentymästä ei mitenkään voi tulla ilkeyden perikuvaa, mutta silti jotenkin Vattu on meille tulonsa jälkeen ehkä saattanut oppia pari huonoa tapaa. Julmetun komia ja kiiltävä ori on päällisin puolin kuitenkin kunnon kansalainen: käyttäytyä se osaa, jos haluaa, eikä se juuri koskaan hypi seinille tai aiheuta harmaita hiuksia. Muiden hevosten kanssa Vattu ei mielellään rupea huutokilpailuun tai mihinkään muuhun kilpailuun, vaan mieluummin perääntyy taka-alalle.
     Orin kiiltävä karva ei suinkaan ole mikään itsestäänselvyys: se on jokapäiväisen työn ja Esmen ainaisen nipottamisen tulos. Asiaa edesauttaa myös se, että Vattu voisi seistä puunattavana ja kiillotettavana vaikka koko päivän, kunhan sitä muistaa ruokkia aina välillä - hänen majesteettinsa tulee hyvin kärttyiseksi, jos ei saa puurojaan ajallaan. Vattu ei ole moksiskaan edes kengittäjästä, ja pesuboksissakin se seisoo oikein nätisti.
     Taluttaminen on yleensä ainoa tilanne, jossa ori saattaa osoittautua jollain tapaa ärsyttäväksi. Kärsivällisyyttä siltä kyllä löytyy, mutta luontaisesti uteliaana tapauksena ja ruoalle persona eläimenä ori mielellään tutkisi pihan jokaisen ruohotupsun ja - ei oo totta, joku on jättäny porkkanaämpärin tallinkulmalle ! Tarhasta hakiessa Vattu tulee aina nätisti, eikä sitä haittaa, vaikka se joutuisi odottamaan vuoroaan hetken aikaa yksinkin. Jos se ei mielestään saa tarpeeksi huomiota tai muiden hevosten viemisessä kestää liian kauan, ori hirnuu niin kauan, että joku tulee sitä rapsuttelemaan.
     Vattu on hyvin motivoitunut ratsu, jolla on ilmavat ja lennokkaat askeleet. Koska ne sattuvat olemaan myös erittäin suuret, voi varsinkin alkuminuuteilla tuntua, että ratsastaisi ilmapallolla. Ori lähtee herkästi vaihtamaan isommalle vaihteelle, jos jokin asia on sille vaikeaa, joten vauhtia tulee tarkkailla läpi ratsastuksen. Vattu on herkkä ja kuuliainen, mutta sillä on silti aina vähän pilkettä silmäkulmassa: jos ori huomaa, että ratsastajalla ei ole esimerkiksi raippaa veryttelyssä mukana, voi se tehdä jos jonkinmoista steppiliikettä ja kiemurtelua. Lapasesta se ei ikinä lähde, mutta liian kovaan käteen tai ohjasta vetämiseen ori reagoi nostamalla päätään ja saattaa ottaa pieniä hyppyliikkeitä johonkin suuntaan. Vattu on hyvin reaktiivinen painoavuille ja pohkeelle, jolloin kaikki ylimääräinen vain sekoittaa sitä. Eleganteimpaan tulokseen pääseekin aina ratsastaja, joka käyttää apuja sopivasti ja antaa myös orille työrauhaa ja tilaa.
     Maastossa ja kilpailupaikalla Vattu on aina valppaampi. Ori on silti harvoin peloissaan mitään uutta, vaan suhtautuu kaikkeen pikemminkin uteliaasti. Maastoon Vatun kanssa voi lähteä yksin tai porukassa, ei se ikinä lapasesta lähde, ellei tapahdu maailmanloppua.

Sukuselvitys

isä Via dell'Amore
rhld rt 166cm
VIR MVA Ch, KKT-I, KRJ-I
ii. Vittorio de Borromeo
rhld rt 165cm
iii. Vulferam
iie. Clemene
ie. Sogno d'Amore
rhld m 160cm
iei. Salazar
iee. Liebeslied
emä Samorn Zaire
old mkm 169cm
VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I
ei. Sandford
old mksrt 172cm
eii. Severio
eie. Delia
ee. Sarika
old rnkm 165cm
eei. Macarthur
eee. Hettie

Jälkikasvu

Ch Vulcan d'Lion KTK-II
old, ori, s. 07.02.2018
emä Calane vd Halor
Ibalba d'Lion KTK-II
holst, tamma, s. 28.04.2018
emä Alba d'Lion
Exmachiná d'Lion
sf, tamma, s. 07.10.2018
emä Everholt Imachiná
Pixie d'Lion
holst, tamma, s. 05.11.2018
emä Ibiza d'Lion
Crane Shadrinsk KTK-III
old, tamma, s. 08.07.2019
emä Shchyolkovo v. Gateaway
Vento d'Amore
old, ori, s. 20.08.2019
emä Oldfinion Illumination

Kilpailumenestys

NJ Näyttelyjaos
03.12.2017 Oldfinion Dressage, tuomari: viiru - MVA-sert (BIS2)
17.12.2017 Chelmsford, tuomari: Lissu T. - MVA-sert (BIS2)
20.01.2018 Auric Dressage, tuomari: vibaja - irtoSERT
24.03.2018 Chelmsford, tuomari: Lissu T. - MVA-sert (BIS2)
VSN Show-Näyttelyt (VSN National Ch 90/120p)
17.12.2017 Oldfinion Dressage, tuomari: Milja H. - RCH (39p)
26.12.2017 Alondra, tuomari: Milja H. - RCH (39p)
28.01.2018 Oldfinion Dressage, tuomari: reibili - RCH (38,5p)
28.01.2018 Adina, tuomari: Nintsu - RCH (39,5p)
04.03.2018 Auric Dressage, tuomari: Milja H. - SW3 (39p)
26.08.2019 Lallybroch, tuomari: dookie - RCH (40,5p)

Muut osallistumiset
14.02.2018 Ystävänpäivän värinäyttelyt
Vuoden Uljas Musta 2018, KP: Värinäyttelyiden sateenkaari (BIS1), KM: Wow
"Mikä pakkaus. Tuomari oli myyty; tässä on tämän kehän todellinen Uljas Musta. Jos hevonen voi joskus olla parhaimmillaan, Visconti von Lark sitä todella on. Upeat liikkeet, mykistävä persoonallisuus ja käytös näyttelyissä kymppi."

Kilpailusijoitukset (40:8-10-8)

1) 06.12.2017 KRJ Lamoca GP - 6/40
2) 14.12.2017 KRJ Heidseck GP - 4/30
3) 17.12.2017 KRJ Helmwald GP - 1/30
4) 20.12.2017 KRJ Lamoca GP - 1/40
5) 21.12.2017 KRJ Helmwald GP - 4/30
6) 22.12.2017 KRJ Helmwald GP - 1/30
7) 22.12.2017 KRJ Lamoca GP - 3/40
8) 23.12.2017 KRJ Lamoca GP - 5/40
9) 23.12.2017 KRJ Helmwald GP - 4/30
10) 24.12.2017 KRJ Helmwald GP - 1/30
11) 16.12.2017 KRJ Helmwald GP - 1/30
12) 19.12.2017 KRJ Helmwald GP - 3/30
13) 20.12.2017 KRJ Helmwald GP - 5/30
14) 24.12.2017 KRJ Lamoca GP - 4/40
15) 24.12.2017 KRJ Lamoca GP - 2/40
16) 25.12.2017 KRJ Helmwald GP - 2/30
17) 25.12.2017 KRJ Heidseck GP - 2/30
18) 26.12.2017 KRJ Helmwald GP - 3/30
19) 28.12.2017 KRJ Heidseck GP - 5/30
20) 29.12.2017 KRJ Helmwald GP - 2/30
21) 17.12.2017 KRJ Thirteen GP - 5/30
22) 20.12.2017 KRJ Thirteen GP - 5/30
23) 28.12.2017 KRJ Armont GP - 5/30
24) 28.12.2017 KRJ Armont GP - 4/30
25) 29.12.2017 KRJ Armont GP - 3/30
26) 01.01.2018 KRJ Armont GP - 3/30
27) 02.01.2018 KRJ Armont GP - 2/30
28) 05.01.2018 KRJ Lobrede GP - 2/30
29) 12.01.2018 KRJ Lobrede GP - 2/30
30) 16.01.2018 KRJ Lobrede GP - 1/30
31) 08.01.2018 KRJ Armont GP - 2/30
32) 11.01.2018 KRJ Armont GP - 1/30
33) 17.01.2018 KRJ Armont GP - 3/30
34) 19.01.2018 KRJ Lobrede GP - 2/30
35) 02.02.2018 KRJ Everholt GP - 5/30
36) 03.02.2018 KRJ Everholt GP - 5/30
37) 06.02.2018 KRJ Everholt GP - 2/30
38) 11.02.2018 KRJ Everholt GP - 1/30
39) 14.02.2018 KRJ Everholt GP - 3/30
40) 18.02.2018 KRJ Everholt GP - 3/30

Päiväkirja & valmennukset

11/2017 Vattukuljetus rajan yli Ranskaan
Marraskuussa olin sitä mieltä, että nyt pojat ostan mulle joululahjan (never hurts to be early). Ja koska mitä muutakaan saatan jouluksi toivoa kuin uljasta mustaa, komeaa puoliverioria, suuntasimme nokkamme hevosmarkkinoille. Kun olin internetin kautta löytänyt ehdokkaan, jota halusin käydä katsomassa, matkasin saareltani mantereelle, nappasin Adrienin ja Jimmyn mukaani ja suunnistin Saksanmaalle Alondraan.
     Reissu sujui sitten yllättävän hyvin, ja pian mulla oli kädessäni naru ja sen päässä ryhdikäs viisivuotias Visconti. On sillä aivan upeat vanhemmat, joten en yhtään ihmettele niitä vilkaistuani että lopputulos on tämä. Kiiltävää karvaa loputtomiin ja koeratsastuksessa infernaalisen hieno - tuli oikein sellanen maailmanvalloittaja -fiilis. Vaikka Vattu oli innokkaana ja hieman kärsimättömänä (vaikka yritti jaksaa seistä nätisti paikallaan) lähtemään, huomasin kuinka kasvattaja haikein mielin yritti estää kyyneliä valumasta. Samaistuin aivan 100% ja melkein aloin itsekin parkumaan, mutta yritin parhaani pitää palikat koossa ja vakuuttamaan, että Vattu pääsisi hyvään kotiin.

Kasvattajan näkökulmasta:
Siinä se nyt oli. Pihallani … vielä. Kohta lähdössä. Sen jälkeen sitä ei enää päivittäin pääsisi ihailemaan ja halimaan. Haikein mielin katselin tuota upeaa ilmestystä, jonka riimussa kiinni oleva naru oli juuri vaihtanut pitelijäänsä. En tietystikään haikeuttani näyttänyt, vaikka se kuinka yritti pyristellä vapaaksi sieluni syövereistä. Hammasta purren vain, kyllä se siitä! Loistavan upean kodin tämä mahtava ori saakin. Se lähtee Ranskaan. Visconti, vanhempiensa viimeinen lapsukainen, joka on isänsä Via dell’Amoren kaltainen rakennekukkanen, onneksi vähän reippaammalla luonteella varustettuna. Tästä orista odotan paljon enkä millään malta odottaa sitä hetkeä, kun se pääsee ihastuttamaan näyttelykehien tuomarit. Visconti heilautti vaateliaasti päätään. Se ei jaksanut enää seistä paikallaan. Sitä ei kauheasti tuntunut haittaavan, että se vaihtaisi maisemaa. Oikeastaan se oli hyvinkin kiinnostunut auki olevasta trailerista, ja olisi halunnut tutustua siihen jo vartti sitten kun se piti pienen pyörähtelyshown päästyään ulos tallista. “Mä pidän tätä poikaa kuin kukkaa kämmenellä, ole huoletta”, Lea, Viscontin uusi omistaja, totesi. Mitä, ei kai nainen vain nähnyt minun pientä surullisuuttani? Vetistikö silmäkulmani? “Sen uskon kyllä. Hieno poika siitä varmasti tulee”, lausahdin samalla kun sivelin kämmenelläni vielä muutaman kerran orin mustaa kaulaa. Visconti pyöräytti päätään ja repi narua Lean kädestä. Se halusi jo matkaan. Sillä ei ollut aikaa herkistelyihin. Tältäkö se tuntuu kun oma lapsi lentää pesästä? Minua itkettää kuin hullua, mutta lapsi se vain heilauttaa kättään ja naurahtaa.

12/2017 Kohti kantakirjausta ja ... takaisin ?
Nyt kyllä pitää hehkuttaa heti alkuun, että on se Vattu niin hieno ♥︎ Orilla kyllä on piikkinsä, mutta kun joulun tienoilla suuntasimme nokkamme kohti Lounais-Ranskaa kantakirjaustilaisuuteen, osasi se kyllä käyttäytyä ihan esimerkillisesti. Omalta rannikoltamme ajoimme Etelä-Ranskan läpi, Montpellierin ja Toulousen kautta, ja saavuimme ehjänä perille. Matkan aikana Vattu oli vähän että “wtf ?!¿¿”, kun joutui elämään edestakaisin hevosautossa, eikä päässyt päivän aikana kirmaamaan tarhaan. Välimeren saareltani olin ottanut mukaan Ernon, joten Vattu ei sentään joutunut ihan yksin matkaamaan. Uskalsin ottaa riskin ja lähteä vain kolmen ihmisen voimin; Adriania piti kouluttaa koko kantakirjaushommaan, ja Esme nyt sen takia, että jonkun on pakko pysyä kartalla aikataulusta ja kaikesta.
     Saavuimme paikan päälle edellisenä iltana ennen varsinaista tilaisuutta. Vattu tuli oikein vauhdilla ulos autosta ja teki hyvin selväksi, että sillä on paljon energiaa. Erno oli sentään rauhallinen, mutta Vattu oli pakko saada ratsastettua ennen huomista h-hetkeä. Sainkin diilattua meille osan tilaisuuden järjestävän tallin kentästä, mikä riitti hyvin orin liikuttamiseen. Mitään varsinaista tehtävää en sen kanssa jaksanut edes yrittää, mutta sen verran koulin, ettei huomenna olisi mutterit ihan vinksallaan ja energiaa kuin milläkin täyteenladatulla duracell-pupulla. Vattu tuntui toljottavan aivan ja kaikkea — olihan paikka ihan uusi — ja innostuvan vielä enemmän muista kentällä pyörivistä hevosista. Juu, katsokaa minun hienoa GP-heppaani. Saihan siinä vähän hävetä, mutta ei pahasti, sillä ori rauhoittui aika nopeasti alkushokin jälkeen.
     Itse kantakirjaustilaisuus sujui mallikkaasti: Vattu osasi olla nätti ja näyttävä ja se jaksoi seistä paikallaan yllättävän kauan ilman ruokaa. Pakko sille oli välissä aina sujauttaa jokunen leipäpala, että sen mieli ei alkaisi keksimään mitään kiinnostavampaa. Ehkä mukana oli myös yritystä parantaa hienon hepan mainetta eilisen kenttäepisodin jälkeen. Kaikesta hulabaloosta selvittiin hyvin ja Vattu osasi seisoa just oikeessa asennossa, sillä kotiinhan se sen ykköspalkinnon otti !